Kannanotto Tampereen kaupungin suunnittelemiin koululaisten kerhotoiminnan  leikkauksiin

Tampereen kaupungin ehdottamat säästötoimenpiteet, jotka kohdistuvat lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä kesäkerhoihin ovat huolestuttavia (Aamulehti 6.3.2025). On erityisen huomionarvoista, että päätöksiä on esitetty tehtävän ilman lapsivaikutusten arviointia, joka on keskeinen työkalu lapsen edun varmistamiseksi kaikessa päätöksenteossa. Miten nämä suunnitellut toimenpiteet tukevat Tampereen Unicefilta saamaa lapsiystävällisen kunnan tunnustusta?

Aamukerhojen poistaminen vaikeuttaa erityisesti työssäkäyvien vanhempien arkea, sillä monilla perheillä ei ole mahdollisuutta järjestää turvallista ja valvottua hoitoa ja koulumatkaa lapsille ennen koulupäivän alkua. Tämä voi lisätä turvattomuutta ja eriarvoisuutta perheiden välillä, kun lapset joutuvat viettämään aikaa yksin kotona tai ulkona ilman asianmukaista valvontaa.

Ratkaisuna alkuopetuksen ajoittaminen alkamaan aina klo 8.15 vie mahdollisuuden
jakotuntien järjestämiseen aamuisin, joka on erityisesti isoissa luokissa ja  yhdysluokissa erittäin tärkeää. Iltapäivän ajat eivät yksin riitä, sillä opettajien työnkuvaan kuuluu muutakin kuin oppitunneilla tapahtuva opetus.

Kesäkerhotoiminnan supistaminen asettaa perheet entistä hankalampaan tilanteeseen pitkien koulun lomien ajalle. Kerhotoiminnan karsiminen heikentää lasten hyvinvointia sekä vanhempien työssäkäynnin mahdollisuuksia. Kerhon tulee olla  helposti saavutettavissa ja mielekäs ympäristö viettää aikaa lomalla. Kahdeksan kerhoa 1300 lapselle ei tätä mahdollista.

Toimenpiteet voivat myös lisätä lasten ruutuaikaa, kun valvottuja ja ohjattuja
vapaa-ajanviettomahdollisuuksia vähennetään. Tämä voi heikentää lasten
kokonaishyvinvointia, kun liikunnan ja sosiaalisten kontaktien määrä vähenee. Ovatko nämä todella sellaisia säästöjä, jotka tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia pitkällä aikavälillä?

Säästötoimenpiteet vaikuttavat erityisesti naisten työllisyyteen, sillä hoivavastuu jakautuu edelleen epätasaisesti perheissä. Kun lastenhoitoon liittyvät palvelut vähenevät, monet äidit joutuvat vähentämään työskentelyään tai kynnys työhön hakeutumiseen kasvaa. Tämä voi lisätä taloudellista epävarmuutta ja kasvattaa sukupuolten välistä urakehitystä entisestään.

Kerhotoiminnan supistumisella on vaikutuksia myös alueen työnantajiin. Yhä useampi
vanhempi voi tarvita työaikajoustoja, jotka eivät kaikissa töissä ole mahdollisia. Työnantajat voivat joutua palkkaamaan lisää henkilöstöä, mikäli yhä useampi työssäkäyvä vanhempi pystyy työskentelemään vain ydintyöajalla. Päätöstä on siis arvioitava myös elinkeinopoliittisesta näkökulmasta.

Lapsiin kohdistuvat säästöt ovat lyhytnäköisiä ja voivat pitkällä aikavälillä aiheuttaa
suurempia kustannuksia esimerkiksi lisääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeiden kautta. Hintojen korottamiseen on paineita haastavassa taloudellisessa tilanteessa, mutta myös korotusten välillisiä kustannusvaikutuksia tulisi pohtia.
Vaadimme, että kaupunki toteuttaa lapsivaikutusten arvioinnin ja kuulee perheitä ennen päätösten tekemistä. Lapsiystävällinen kunta ei tee säästöjä lasten kustannuksella. 

Johanna Kivistö, puheenjohtaja
Henriikka Vatanen, varapuheenjohtaja

Tampereella 7.3.2025